Olen kuullut ihmisen kurkotelleen kauas,
Kuuhun.
Lähdön jälkeen
ei käännytä takaisin.

Pimeällä kadulla
varjot venyvät äärimmilleen.
Puolessa välissä  lamppuja,
varjo hämmentyy.

Kirkon ovilta alttarille
ja takaisin,
elämänvaiheen mittainen matka.

Kulkemalla aina puoleen väliin
ei koskaan tule perille.

                                                                                                             -Arvo Ilari-